Repa

Reittiopas



Tampereen Ratikan testivaunu liikkuu Hervannassa maaliskuun puolivälistä alkaen: nyt on oikea hetki kerrata liikennesäännöt

03.03.2020

Tampereen raitiotieradan ja raitiotiejärjestelmän testaukset aloitetaan testivaunulla raitiovaunuvarikolla 16.3. alkaen. Tavoitteena on, että testivaunulla päästään tekemään ensimmäiset koeajot varikon ulkopuolella, Hermiankadulla, keskiviikkona 18.3. Testit kestävät tarvittaessa huhtikuun lopulle.

Testauksessa käytetään Saksasta tuotua vuonna 1981 valmistettua raitiovaunua. Testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla, mutta tamperelaisten on hyvä kerrata raitiovaunukaupungin liikennesäännöt jo nyt. Raitiovaunu tulee!

Tampereen Ratikan kyydissä matkustamista päästään harjoittelemaan ensimmäisen kerran huhtikuussa 2021 ja varsinainen liikenne alkaa saman vuoden elokuussa. Tamperelaiset pääsevät kuitenkin opettelemaan jo maaliskuussa tositoimia raitiovaunun kanssa, kun testivaunu alkaa liikkua Hervannassa.

- Vaunutoimittajamme Škoda Transtech on toimittanut käyttöömme käytetyn raitiovaunun, jolla pääsemme varmistamaan, että rata ja raitiotiejärjestelmä ovat kunnossa, kun ensimmäinen Tampereen Ratikka lasketaan kiskoille. Ensimmäinen Tampereen Ratikka saapuu Tampereelle loppukeväällä ja seuraava vaunu jo syksyllä. Loppuvuodesta raitiotiellä nähdään testiajossa jo useampi Ratikka, Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö kertoo.

- Pyrimme aina täyttämään asiakkaan toivomukset parhaalla mahdollisella tavalla. Jotta pystyimme varmistamaan ensimmäisen Tampereelle toimitettavan raitiovaunun laadun ja infrastruktuurin tehokkaan testauksen, oli kestävän TW6000-mallisen raitiovaunun toimitus Tampereelle mahdollisuus, josta kaikki projektin osapuolet hyötyivät. Nyt Tampereen Raitiotie Oy:lle käyttöön luovutettava vaunutyyppi on teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin samankaltainen tulevien Tampereen Artic raitiovaunujen kanssa. Olemme tyytyväisiä, että Tampereen Ratikka on testivaunun hankinnan hyödyistä samaa mieltä kanssamme, toteaa Juha Vierros, Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja.

Koeajoalueelle pystytetään koeajojen ajaksi opasteita, jotka kertovat testivaunun olevan liikkeellä ja testivaunun kulkua muun liikenteen joukossa varmistetaan liikenteenohjaajilla. Testivaunu myös teipataan Tampereen Ratikan mukaisin huomiovärein punakeltaiseksi. Tampereen Raitiotie Oy tuottaa lisäksi liikenneturvallisuutta koskevaa materiaalia mm. alueen kouluille ja päiväkodeille. Avainasemassa on kuitenkin jokaisen oma tarkkaavaisuus ja liikennesääntöjen tuntemus.

- Niin radan läheisyydessä liikkuvien ihmisten kuin koko raitiotiejärjestelmänkin turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Raitiovaunu on uusi elementti Tampereen katukuvassa ja siksi toivomme, että kaupunkilaiset kiinnittävät erityistä huomiota liikennesääntöjen kertaamiseen jo tässä vaiheessa, kun koeajoja tehdään, Sirviö huomauttaa.

Koeajoilla ja testeillä varmistetaan ratainfran toimivuutta

Ennen koeajoja testivaunu varustellaan ja sen ulkomittoja muokataan niin, että ne vastaavat riittävästi Tampereen Ratikan vaunujen mittoja. Näin voidaan tarkastaa esimerkiksi laiturialueiden ja vaunun yhteensopivuutta sekä vaunun ulottumia erilaisten kiinteiden rakenteiden läheisyydessä. Testivaunu myös kuormitetaan noin 18 000 kg:n lisäpainolla siten, että se vastaa painoltaan tulevia raitiovaunuja. Koeajoissa testataan radan ja vaihteiden ajettavuus oikean painoisella vaunulla sekä varmistetaan rataan liittyvien järjestelmien ja sähköratarakenteiden toimivuus.

– Sähköradan toimintojen osalta varmistetaan esimerkiksi ajolangan pysyminen virroittimella sekä tarkkaillaan ajolangan käyttäytymistä vaihdealueilla ja linja-ajossa, Raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus toteaa.

Lisäksi ratainfran testauksissa käydään läpi muun muassa liikennevaloetuisuuksien toimintaa, tarkastetaan radan opastimien toimintoja ja liikennemerkkien sijainteja sekä testataan vaihteenohjausjärjestelmien toimintaa. Varikolla testataan asetinlaitteen toiminta ja varikkoraiteiston kulkuteiden asettaminen, vaihteet, opastimet ja sähköradan toiminnot.

Nopeustestit tehdään vaiheittain eri kaduilla

Hervannassa sijaitsevan raitiovaunuvarikon ja Turtolan raitiopysäkin välisellä rataosuudella tehdään testejä kaikkien raitiotien teknisten järjestelmien osalta. Jokaisella testiosuudella vaunua liikutetaan ensin kävelyvauhtia eli enintään viiden kilometrin tuntinopeudella. Nopeustestit tehdään kadun tai radan maksiminopeuksien mukaisesti, joka Hermiankadulla on 30 km/h, Atomipolulla 15 km/h, Insinöörinkadulla 30 km/h ja Hervannan valtaväylällä 70 km/h. Testien aikana käytetään liikenteenohjaajia, jotka tarvittaessa hetkellisesti pysäyttävät autoliikenteen ja ohjaavat jalankulkua ja pyöräilyä.

- Radan maksiminopeustestit on ajettava yhtenäisesti aina yhden kadun tai osuuden mittaisena suorituksena, minkä vuoksi liikenteenohjausta käytetään apuna. Jos koeajo suunnitellulla osuudella keskeytyy, se toistetaan hetken kuluttua uudestaan. Yhden katuosuuden koeajo kestää kerrallaan joitakin minuutteja, eli muun liikenteen keskeytykset eivät kestä pitkiä aikoja, projekti-insinööri Petra Brunnila Raitiotieallianssista kertoo.

Koeajoja tehdään ruuhka-aikojen ulkopuolella, eli päiväaikaan klo 9.00-15.00 välillä. Insinöörinkadulla tehtävien nopeustestien aikana Nysse-linja 3 on Hervannassa yhden päivän ajan kiertoreitillä Teekkarinkatu-Hervannan valtaväylä. Pysäkit Hervannan valtaväylällä ovat käytössä. Linja 32 kulkee koeajojen ajan normaalireitillään.

Koeajojen alustavat aikataulut:

Viikko 12 (16.-20.3.)

  • Varikon alueen koeajoja, nopeus enimmillään 5 km/h
  • Koeajoja osuudella varikko–Turtola, nopeus enimmillään 5 km/h
  • Tavoitteena on, että testivaunulla liikutaan varikkoalueelta ulos 18.3.

Viikko 13 (23.-27.3.)

  • Varikon asetinlaitteen testausta ja varikon alueen koeajoja, joissa nopeus 15km/h ja paikoin radan sallima maksiminopeus
  • Hermiankadun ja Atomipolun koeajoja, joissa nopeus Atomipolulla 15 km/h ja Hermiankadulla enimmillään 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen

Viikko 14 (30.3.-3.4.)

  • Insinöörinkadun koeajot, nopeus 30 km/h eli kadun nopeusrajoituksen mukainen
  • Hervannan valtaväylän koeajot, nopeus 40-70 km/h

Viikko 15 (6.4.-9.4.)

  • Mahdollisesti vaihteenohjaustestejä varikko-Turtola-välillä

Koeajot antavat käsityksen liikkumisesta Ratikka-aikana

Sujuva liikenne on yhteispeliä. Liikenteen sujuvuus syntyy toisten huomioon ottamisesta ja sääntöjen noudattamisesta. Ratikan tulo antaa hyvän syyn yhteispelin petraamiseen.

- Tilannenopeudet, vilkun käyttö, liikennevalojen ja suojatiesääntöjen noudattaminen ovat asioita, joissa meillä tamperelaisilla olisi kasvun varaa, Tampereen kaupungin liikenneinsinööri Heljä Aarnikko listaa.

Tamperelaisille tarjoutuu hyvä mahdollisuus opetella Ratikka-ajan kaupunkiliikenteessä liikkumista koeajojen aikana. Vanhat liikennesäännöt pätevät edelleen, mutta raitiovaunu tuo mukanaan myös uusia asioita, joita Tampereella liikkuessa ei ole tarvinnut aiemmin ajatella.

Raitiovaunuvalot

Näkyvin uusi asia katukuvassa ovat raitiovaunuvalot, joilla muuta liikennettä ohjataan Ratikan esteettömän kulun turvaamiseksi. Raitiovaunuvalo antaa Ratikalle etusijan myös kiertoliittymässä. Raitiovaunuvalo on kolmion muotoinen opastin, jossa on ylhäällä kaksi punaista valoa ja alhaalla yksi keltainen valo. Hervannassa raitiovaunuvaloja on Insinöörinkadulla.

Kun opastin näyttää nopeasti vilkkuvaa keltaista valoa, se kehottaa tiellä liikkujia erityiseen varovaisuuteen. Auto tulee pysäyttää, kun kiinteä keltainen valo syttyy 3-5 sekunniksi jos sen pystyy tekemään turvallisesti.

- Ratikka on jo lähellä eikä kiinteää keltaista valoa kannata ajatella nk. ”vanhana vihreänä”, Aarnikko muistuttaa.

Risteykseen ei saa missään tapauksessa ajaa, kun kaksi punaista valoa alkaa vilkkua, sillä Ratikka tulee. Kun Ratikka on mennyt, raitiovaunuvalo vilkuttaa vielä muutaman sekunnin keltaista, sen jälkeen valot sammuvat ja liikenne jatkuu tuttujen sääntöjen mukaan.

Ratikka tasa-arvoisessa risteyksessä

Tasa-arvoisessa risteyksessä Ratikalla on etuajo-oikeus, joten kuljettajien on syytä totutella vilkaisemaan myös vasemmalle risteykseen saapuessaan. Hervannassa tällainen risteys on Lindforsinkadun ja Insinöörinkadun kulmassa.

Joukkoliikennekatu

Nimensä mukaisesti joukkoliikennekadulla saavat ajaa bussit, ratikka ja taksit - sen sijaan huoltoajo ja tonteille ajo on sallittua vain, jos se on osoitettu erillisellä lisäkilvellä.

Hervannassa huomio kannattaa kiinnittää Insinöörinkatuun: Orivedenkadun ja Opiskelijankadun välissä ja kauppakeskus Duon kohdalla on joukkoliikennekatuosuus. Joukkoliikennekatuosuuksilla on vaihtopysäkkialueet, joissa matkustajat vaihtavat kulkuvälinettä ratikasta linja-autoon ja päinvastoin. Ahvenispolun ja Teekkarinkadun välisellä joukkoliikennekatuosuudella tontille ajo on sallittu, mutta läpiajo Insinöörinkatua Lindforsinkadulle kielletty.

Autoilijan kannattaa käyttää yksityisautoille suositeltuja reittejä esimerkiksi Duon sisäänajoon. Kauppakeskuksen parkkihalliin ja parkkikentälle kannattaa totutella ajamaan Hervannan valtaväylän kautta.

Ylityspaikat ja suojatiet

Ylityspaikka on kohta, josta raitiotien voi ylittää, mutta Ratikkaa pitää väistää. Ajoradan yli on näissä paikoissa suojatie, mutta kiskojen yli ei. Tarkkaile merkintöjä, niin tiedät, milloin olet menossa suojatielle. Hervannassa ylityspaikkoja on Hermiankadulla.

Suojatiellä Ratikka väistää sinua, mutta varmista aina katsomalla molempiin suuntiin, että radan ylittäminen on turvallista, sillä Tampereen Ratikka on hiljainen kulkupeli eikä se pysty äkkipysähdyksiin. Muista, että radalla ei saa oleskella.

Sekaliikennekaistat

Autot ja Ratikka kulkevat Tampereella monessa kohdin samalla kaistalla. Mikäli kaistan reunassa on pysäköintipaikkoja, niiden käytössä kannattaa olla huolellinen, jotta Ratikka mahtuu ohi.

Mikäli olet kääntymässä ajoneuvolla raitiovaunukiskojen yli, sinun tulee väistää myös takaa, eli omasta tulosuunnastasi lähestyvää raitiovaunua. Myös edestä lähestyvää raitiovaunua pitää väistää, kun se kääntyy tulosuunnastaan katsottuna vasemmalle eli eteesi, vaikka itse olisit jatkamassa suoraan.

Jos raitiovaunulla on kärkikolmio tai STOP-merkki, se väistää molemmilta sivuilta lähestyvää liikennettä. Poikkeuksena ovat tällaiset raitiovaunuvaloilla varustellut risteykset ja liikenneympyrät, joissa sinun tulee väistää Ratikkaa jos valot niin opastavat.

Tietoa ja materiaalia Ratikka-ajan liikenneturvallisuudesta

Tietoa vaunuista:

Testivaunu:

  • Hannoverista Tampereelle tuotava, saksalaisen LHB:n (Linke-Hofmann-Busch) valmistama TW6000-mallin raitiovaunu
  • Saapui Tampereelle helmikuun lopussa
  • Vaunutyyppiä on valmistettu vuosina 1974-1992, Tampereen testivaunu on vuosimallia 1981
  • Vaunua on muokattu testeihin ja se on teipattu punakeltaisin huomiovärein
  • Vaunulla testataan raitiotien ratainfraa
  • Vaunun mitat: pituus 28,3 metriä, leveys 2,4 metriä
  • Raideleveys 1435 mm

Protovaunu:

  • Tampereen Ratikan ensimmäinen vaunu, jolla tehdään vaunutestit ja lopulliset ratainfran todentamistestit
  • Saapuu Tampereelle toukokuussa
  • Tampereen raitiovaunut valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtechin Otanmäen tehtaalla
  • Vaunun mitat: pituus 37,3 metriä, leveys 2,65 metriä
  • Raideleveys 1435 mm

Uutista päivitetty 11.3. - lisätty linkki Tampereen Ratikan liikenneturvallisuussivulle